Elämäni esineet

Ihanainen Tiinuska oli vastannut blogihaasteeseen ja kerännyt samaan postaukseen elämänsä 11 tärkeintä esinettä, ja kehotti allekirjoittanutta tekemään samoin. Kavalkadista olisi epäilemättä tullut erilainen jos tätä olisi miettinyt esim. kaksi viikkoa, mutta näillä yhdellätoista mennään tänään. Esineet eivät ole tärkeysjärjestyksessä sillä siihen en enää kyennyt.

1. Villasukat

Käytän villasukkia ympäri vuoden, lähestulkoon kaikki sisätiloissa vietetyt hereilläolohetket (joskus myös nukun ne jalassa). Kannan niitä mukana niin pitkillä kuin lyhyemmilläkin reissuilla, eikä niitä voi koskaan olla liikaa. Jos haluat tehdä minuun vaikutuksen, lahjoita minulle kirkkaanväriset villasukat.

2. Fressin kanta-asiakaskortti

Tiinuskaa lainatakseni; ei se varsinainen esine vaan se, mitä sillä saa. Asiakkuus on kestänyt reilut kolme vuotta eikä loppua näy.

3. Rannekoru ja sormukset

En käytä näitä kaikkia kerralla (esim. pikkurillissä oleva sormus sopii parhaiten nimettömään ja peukalossa oleva etusormeen), vaan useimmiten kahta sormusta rannekorun lisäksi. Kaikki ovat lahjoja rakkailta ihmisiltä, joten tunnearvo on euromääräistä arvoa suurempi.

4. Unia-tabletit

Tämä ei suoranaisesti ole esine, mutta minulle tärkeä ja elämääni helpottava käyttötavara joka tapauksessa. Löysin vuosia jatkuneen huonosti nukkumisen jälkeen avun luontaistuotekaupasta ja melatoniinista, ja vaikka kykenen jo nukahtamaan ilman näitä, ovat nämä loistava hätävara niihin hetkiin, kun unentulon tietää syystä tai toisesta viivästyvän. 

5. Oma tyyny

Edellisen tavoin tästä on tullut minulle tärkeä, sillä jokainen tietää miten mainio olo on hyvin nukutun yön jälkeen. Mihinkään hienoihin Tempureihin tms. en ole koskaan päässyt tutustumaan, omani taisi maksaa 15 euroa ja on Ikeasta hankittu. Kannan tätä mukanani mm. vanhempieni luo yökylään mennessä ja nyt mietin, viitsisinkö pakata tämän mukaan helmikuussa koittavalle risteilylle (kaikki tietävät laivatyynyt, yäk).

6. Puhelin

Olen juuri niitä ihmisiä, jotka roikkuvat puhelimessaan kiinni odotellessaan kaveria kahvilassa, lääkäriä vastaanoton aulassa tai ruokatunnin loppumista töissä. Soittamisen ja tekstaamisen lisäksi facebookkaan Lumiallani, katson sähköpostit, instagrammaan jne.
 

7. Honey ja Sammy

Sain koirakaksikon ollessani 7-vuotias. Ensin harmaa Honey oli minun ja ruskea Sammy pikkuveljeni, mutta veljen kyllästyessä adoptoin toisenkin hauvan itselleni. Molemmat ovat parhaat päivänsä nähneet - Honeyn rusetit ovat kadonneet ja Sammyn pää saattaa irrota hetkenä minä hyvänsä. En silti suostu viemään näitä varastoon säilytykseen saati luopumaan niistä kokonaan, vaan ne tulevat vanhenemaan kanssani, ja saavat asua makuuhuoneen kirjahyllyssä.

8. Treenivaatteet

Minulla on joillakin mittapuilla mitattuna liikaa treenivaatteita, mutta ei tietenkään koskaan tarpeeksi. Releet ovat kauniita ja käytännöllisiä ja rakastan sitä, etteivät ne lopu heti kesken. Vaatteissa on sekaisin merkkejä ja ei-niin-merkkejä, ja eniten iloitsen siitä, ettei tarvitse treenata ala-asteaikaisissa verkkareissa ja mainos-t-paidoissa.

9. Laukku

Olen siinä mielessä epätyypillinen nainen, että minulla ei ole liikaa/paljon laukkuja enkä koe jatkuvaa tarvetta saada niitä lisää. Toisin kuin urheiluliikkeissä, en sekoa laukkukaupoissa enkä osta laukkuja kuin ainoastaan tarpeeseen. Käytän treenikassia lukuun ottamatta pääasiassa yhtä ainoaa laukkua, jota kannan joka paikkaan riippumatta siitä, onko päälläni villakangastakki ja farkut vai toppatakki ja toppahousut. Ostan ainoastaan sellaisen laukun johon rakastun päätäpahkaa, ja käytän ja rakastan sitä samaa laukkua niin kauan kuin mahdollista. Kuvan laukku on muutaman kuukauden ikäinen ja edelleen uutuudentönkkö, olisin paljon mieluummin kuvannut edellisen, viisi vuotta rakastamani laukun josta luovuin siinä vaiheessa, kun siinä oli reikiä, repsottavia lankoja ja toinen olkain katki.

10. Dvd-kokoelma

Olen haalinut vuosien saatossa jonkin verran elokuvia ja tv-sarjoja dvd-levyillä. Suurimman osan ajasta levyt saavat olla rauhassa kaapissaan, mutta silloin tällöin tulee tarve katsoa joku tietty leffa ja on huippua, että se löytyy omasta kaapista. Koen myös jonkinlaista mielihyvää kokonaisten sarjojen omistamisesta.

11. Läppäri

Vietän liikaa aikaa läppärini edessä. Facebookkaan, bloggaan, luen blogeja jne. Pelaan pasianssia ja miinaharavaa. Mutta kuinka loistavaa on omistaa läppäri ja sen mukana mahdollisuus katsomo.fi:hin sun muihin tv-palveluihin aikana, jolloin koko maailma leipoo, kisaa Masterchefissä tai metsästää varastoja, aarteita, matkalaukkuja tai huutokauppoja? Läppäriltä tulee myös katseltua monia sarjoja jenkkitahtiin eli heti jakson ilmestyttyä, sillä en jaksa odottaa tuotosten suomettumista vuosia jälkijunassa ja päin hanuria käännettynä. Valinnanvapaus on hieno asia.

Innostuitko? Poimi haaste itsellesi :)