Sivut

lauantai 31. maaliskuuta 2012

...

Voi jumitusten jumitus. Ei tässä tällä kertaa muuta.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Viikon liikuntapäiväkirja


Onpas tämä blogini tylsä, mutta oh well. Näköjään postaan tänne ainoastaan urhistelusuoritukseni ja mahdolliset painomuutokset, kun kaikki muu jorina tulee hoidettua foorumijutusteluna. Mutta tuleepahan kirjattua nämäkin johonkin ylös, niin voi sitten tarvittaessa hiihdellä pitkin memory lanea.

Liikuntaa kertyi viikolle viitisen tuntia, mikä on ihan mukava keskivertosuoritus. Torstaina olisi ollut lempiohjaajani bodyjam, johon minun ei ole näköjään tarkoitettu pääsevän; viime viikolla olin paikalla mutta ohjaaja oli eri, ja tällä viikolla kalastin itselleni jostain jonkun vuorokauden mittaisen vatsapöpön. Harmitti tolkuttomasti, mutta sen verran olen oppinut kuuntelemaan kroppaani, etten lähde leikkimään hengelläni.

Syömingit ok alkuviikolla, viikonloppuun mahtui anoppilassa vierailun siivittämänä sokeria ja valkoista vehnää. Ihan omasta tahdosta toki, ja tulos on todennäköisesti nähtävillä huomisaamun vaa'an lukemassa. Mutta juhlin siitä huolimatta sillä, että pari aamua sitten painoa oli saman verran kuin viime kesänä aloittaessani. Jospa se suunta jatkuisi edelleen alaspäin...

torstai 22. maaliskuuta 2012

Oh noes

Kiloklubin sivut eivät toimi. Siis mitä, pitäisikö minun osata syödä itse?

maanantai 19. maaliskuuta 2012

- 2,1 kg

Pudotusta viime viikosta 0,5 kg, mainiota. Ei siis tullut jumiviikkoa vielä tällä kertaa, vaikka edellytykset olivatkin olemassa. Kuluvalla viikolla yritän vältellä vaakaa parhaani mukaan.

Painoin viime kesänä aloittaessani 500 grammaa vähemmän kuin tällä hetkellä, ja silloin sain nipistettyä pois kilon. Taidan kuitenkin uskoa kunnolla tähän hommaan ja kykyihini vasta sitten, kun pääsen alle sen.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Viikon liikuntapäiväkirja


Jehei, blogin toinen liikuntapäiväkirja is here. Ja vieläpä ihan mukavilla lukemilla. Tämä viikko oli siis siitä erityislaatuinen, että ehdin kolmelle tanssitunnille ja vetämään molemmat salipäivät. Ensi viikon aikataulut eivät ole yhtä suotuisat, mutta olen jo merkannut kalenteriin yhden bodyjamin ja kahdet salitreenit, ja pyrin lisäksi käymään ainakin kerran lenkillä.

Liikunnallisuudesta huolimatta tämä viikko tuntui jotenkin hankalalta, ja herkut maistuivat turhan hyviltä. Kulutin kuitenkin liikkumalla yli 2500 kcal jos sykemittaria on uskominen, joten mitään täysin peruuttamatonta on tuskin tapahtunut. Heräsin tällä viikolla myös siihen, että tuollaisilla liikuntamäärillä minun on syötävä paljon, mikä tuntuu vähän hassulta - ei käynyt mielessäkään, että olisin vaarassa syödä liian vähän.

Painon suhteen tilanne näytti hyvältä tänä aamuna, vaikka vähän pelkäsin että olisin tällä viikolla ollut menossa väärään suuntaan. Tsekkaan vaa'an lukeman vielä huomenna, sillä maanantai on edelleen "virallinen" punnituspäiväni, mutta yritän olla friikkaamatta vaikkei numero olisikaan se mitä toivon. Ensi viikon saankin nauttia kuukausittaisista turvotuksista, oh joy ja woo-effin-hoo.

maanantai 12. maaliskuuta 2012

-1,6 kg

Vetelin eilen kaloreita kirkkaasti yli kulutukseni, mutta näemmä alkuviikon vajeet olivat kohdillaan, sillä vaaka oli kaverini tänäkin aamuna. Eilisen aamupäivän salitreeni tai illan Amarillo-överitkään eivät näköjään säikäyttäneet kroppaani, vaan paino oli ainoastaan 100g enemmän kuin viikonloppuna. Me likes.

Lisäksi tunnen taas pitkästä aikaa sitä ihanan kamalaa lihasjumitusta. Äkkinäisiä liikkeitä ei voi ottaa, sillä hauikset, ojentajat, olkapäät, hartiat, kyljet ja reidet pistävät vastaan. Mutta kyllä teki gutaa.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Viikon liikuntapäiväkirja


Hallelujaa, blogin ensimmäinen liikuntapäiväkirja! Kyllä tätä on odotettukin. Kävin alkuviikosta pidemmällä kevyen rasituksen lenkillä ja seuraavana päivänä vajaan tunnin aamulenkillä, sillä olisi ollut sääli jättää imemättä itseensä kevätauringonsäteitä. Flunssa vaivasi vielä silloin hitusen, mutta loppuviikkoa kohti vointi kohentui siinä määrin, että uskalsin tänään lähteä työkaverin kanssa salille. Ilmeisesti lentsu on selätetty, sillä en kuollut - sain jopa tehtyä samoilla painoilla kuin kolme viikkoa sitten, vaikka muutama liike tuntuikin niiiin pahalta. Tehty treeni tuntuu lihaksissa jo nyt, ja ahdistaa ajatuskin huomisaamuisesta sängystä nousemisesta. Mutta tietääpähän tehneensä.

Varsinainen tulikoe tulee suoritettua tiistaina bodyjamin merkeissä, jolloin saan todenmukaisen kuvan voinnistani. Toistaiseksi ainakin tuntuu hyvältä, joten toivotaan ettei oireita tule ja uskallan liikkua loppuviikonkin - intoa on nimittäin kuin ilmapallossa.

tiistai 6. maaliskuuta 2012

On top of the wooooorld

Teinpä tässä mitä elämää syleilevimmän havainnon: minä jaksan punnertaa! Jumankuikkelis! Naisten punnerruksia polvet maassa, mutta tällä hetkellä aiiiivan sama. Minä. Jaksan. Punnertaa! Monta kertaa peräkkäin vieläpä. Voin koskettaa nenällä lattiaa ja pääsen siitä vielä ylös - ihan käsivarsia ja rintalihaksia käyttäen. Ai hyvä ihime että tuntuu hyvältä.

Seuraava etappi onkin sitten miesten punnerrukset, mutta en vielä pidättelisi henkeäni niitä odotellessa.

maanantai 5. maaliskuuta 2012

- 1 kg

Kahden viikon jälkeen pudotusta 1 kg, mikä olisi ihan passeli tahti jatkossakin. Nyt tosin iskee pelko. Yritin elämäntaparemonttia jo viime vuonna, jolloin lähtöpaino oli kolmisen kiloa vähemmän. Yksi kilo tippui helposti, jonka jälkeen ei tapahtunutkaan enää mitään. Käykö nytkin niin? Tai saanko tiputettua vielä pari kiloa ja jämähdän sitten? Graah.

Huspois kaikki negatiiviset ajatukset, stressaus tuskin ainakaan edesauttaa millään tavalla. Elättelen toiveita että tämä helppous johtuisi vihdoin oikeasta ja toimivaksi osoittautuneesta kilpirauhaslääkityksestä, vajaatoiminnan yksi oire kun on painonnousu. Pakko jaksaa uskoa itseensä ja tekemiseensä, ei kai tästä muuten mitään tule.

Kiloklubiin koukutun päivä päivältä entistä pahemmin, nyt olen löytänyt jo fooruminkin.

torstai 1. maaliskuuta 2012

Koukussa

Annoin pikkusormen ja Veikolta kädet... eiku. Tarkoitus tosiaan oli kokeilla Kiloklubin ruokapäiväkirjaa, mutta siihen penteleeseenhän jää jumiin! Ja voi hyvä isä, mitä ihmeellistä tyydytystä saan siitä, että tämän päivän kaikki pallurat ovat vihreitä.

Pakko kai se on tunnustaa, että onhan tuo ihan mielenkiintoista. Talousvaakaa en edelleenkään lisää hankintalistalle vaan heitän osan määristä lonkalta, joten ihan kalorilleenhan nuo lukemat eivät voi pitää paikkaansa. Mutta ei tuo silti ihan toivottomalta näytä, ja vaikuttaa jopa siltä, että näillä syömingeillä päiviin jää ihan kohtuullinen vaje. Paitsi tiistaina, köh.

Flunssa pitää otteessaan vielä säännöllisen niistämisen ja ajoittaisen yskän verran, ja kuulostan Nylon Beatin karanneelta jäseneltä. Silti alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä, että saatan kaikesta huolimatta jäädä henkiin - uskalsin tänään jopa käydä kävelemässä hiljaksiin yhteensä tunnin verran. Työkuviot sen sijaan stressaavat siinä määrin, että tekisi mieli imuroida kaapista loput laivakarkit (30 dumlelakua, 250g marabouta, 9 kitkatia jne). Taitaisin olla onnellisimmillani jossain vapaaehtoistyössä esim. löytöeläintalossa, joten seuraavan lottopotin voi mieluusti ohjata tähän osoitteeseen. Tänks.