I feel good (tididididididi)

Sunnuntaita! Pitkästä aikaa olen ihan äärimmäisen tyytyväinen treeniviikkoon. Liikuttuja tunteja kertyi reilut kuusi, ja pitkästä, piiiiitkästä aikaa jakauma oli kutakuinkin sellainen kuin pitäisikin. Näemmä kauhistuin maanantaisia kehonkoostumusmittauksen tuloksia riittävästi, sillä kahden salitreenin mahduttaminen viikkoon ei tuottanut minkäänlaisia ongelmia. Tavoitteena onkin, että jatkossa niitä punttisteluja on viikossa vähintään kaksi, jossain vaiheessa toivottavasti jopa kolme. Pyrin siihen, että noista kahdesta kerrasta en luista, vaan ne on tehtävä joka tapauksessa, vaikka sitten muiden lempparipoukkoiluiden kustannuksella. Ihanneviikko sisältää pari salitreeniä, kävelylenkin tai pari, combatin (tai kesällä attackin) ja yhden balancen. Vähemmän ihanneviikolla karsitaan ensimmäisenä aerobisesta - sydän itkee verta, mutta lihakset kiittävät.

Kävin maanantai-iltana läpi minulle suunniteltuja saliohjelmia ja totesin, että niitä on monta. Arvoin vähän aikaa jotta mitä sitä nyt alkaisi niiden suhteen tehdä, ja päädyin ottamaan käyttöön kaksi erilaista yksijakoista. Niillä mennään siihen asti kunnes kyllästyn, ja jossain vaiheessa voi taas miettiä, olisiko fiksua käyttää esim. kahteen jaettua ohjelmaa. Joudun lähitulevaisuudessa joka tapauksessa muokkaamaan treeniaikataulujani erinäisistä syistä, mutta palataan niihin sitten, kun homma on ns. 100% lapasessa.

Viikon aerobisista ei ole sen kummempaa kommentoitavaa. Crossailua mieluummin olisin käynyt combatissa, mutta molempina combat-päivinä oli iltavuoro. Salitreeni sen sijaan maistui jotenkin ihan erityisen hyvältä, joten toisaalta pidempi tauko ja perseily saattoi tehdä uudelleen heränneelle innolle ihan hyvääkin. Enkä edes ole menettänyt kaikkia jalkavoimiani, sillä prässissä nousi 140 kiloa verrattain nätisti. 150 on ennätys, joten ehkä se rikkoontuu piankin.

Eilisen jätin heiaan lepopäiväksi, vaikka todellisuudessa ravasin portaita ylös-alas kolme tuntia putkeen. En sentään ihan huvin vuoksi vaan kaverin muuttoapuna, mutta tuli joka tapauksessa tehtyä ihan hyvä treeni. Tehdessä ja eestaas säntäillessä ei ehtinyt huomata väsymystä, mutta kotiinpääsyn ja ruuan jälkeen sammuin sohvalle puoleksi tunniksi, kun silmät kieltäytyivät pysymästä auki. Pohkeet ovat karjuneet hoosiannaa ja jatkavat samaa virttä todennäköisesti huomennakin, mutta ohjelmassa on silti aamusali - iltapäivästä lähden muutaman kollegan kanssa katsomaan, mitä legendaarista Veikkauksen päiväristeily tuo tullessaan.