Eväitä eväisiin

Housen kutoskautta katsottu 1/3, joten lienee hyvä hetki pitää pieni tauko ja jorista jotain ruokaan liittyvää. Kilpparilabran tulokset sain siis eilen, ja viitealueilla ovat kummatkin arvot - painonpudotukselle ei siis pitäisi olla esteitä ainakaan tuon vaivan suhteen. Kaiken järjen mukaan painon junnauksen syyn pitäisi siis olla siinä miten syön, joten menin tämänpäiväiseen pt-tapaamisen vähän nihkein fiiliksin ajatellen, että nyt se puolittaa energiansaantini tai jotain.

Kävi ilmi, että jos ajoittain lapasesta lähtevää herkutteluani ei lasketa, syömistottumukseni ovat ihan hyvällä tolalla ja peruspalikat kasassa. Pieniä viilauksia kuulemma voisin kuitenkin tehdä:

Aamupalalla saan hyvää rasvaa pellavansiemenrouheesta ja omega 3 -kapselista. Päivän mittaan saantia voisi kuitenkin lisätä esim. pähkinöillä. Joku proteiinilisä tekisi hyvää aamupalalleni, käytännössä tulee todennäköisesti olemaan keitetty munanvalkuainen tai pari.

Tästä ateriasta sain pt:ltä pisteitä, on kuulemma "kuin oppikirjasta": n. 150g broilerin fileepihvi, pari kauhallista tummaa riisiä ja rehuja. Käytän nykyään valmismarinoituja pihvejä, joten jos saisin aikaiseksi hifistellä vähän, voisin ostaa maustamattomia lihoja ja maustaa ne itse.

Jos ateria on hiilaripainotteinen, voisi miettiä proteiinilisää lämpimän ruuan seuraksi. Tätä joutuukin vähän miettimään, sillä raejuustoa en ole yrityksistä huolimatta oppinut syömään. Se vaan on pahaa.

Töissä on usein kaksi taukoa, jolloin syön ensimmäisellä paussilla real-leivän päällisillä ja profeel-jugurtin ja toisella real-leivän päällisillä ja profeel-juoman. Näiden kanssa proteiininsaanti kuulemma "ihan jees", kun muistaisi sen vielä kotonakin.

Maitorahka on kuulemma hyvä iltapala, eli pointsit himaan siitäkin (melko usein jo syönkin tuota, joojoo). Illalla olisi suotavaa olla ahtamatta hiilareita.

Syömingeissäni on siis paljon hyvää. Ateriarytmi on kohdallaan eivätkä välit veny useinkaan liian pitkiksi, olen vaihtanut riisit ja pastat tummiin tai täysjyväversioihin jo kauan sitten, ja nykyään muistan jo monella aterialla hokea itselleni proteiiniproteiiniproteiiiiiini. Herkuttelu on edelleen ongelma, mutta sen eteen tehdään töitä erinäisin keinoin: suunnittelin ensi maanantaista synttäreihini kestävää lakkoa, käytännössä vähän reilu 3 viikkoa. Pt antoi siunauksensa tälle ja totesi, että joskus etappiajattelu auttaa - ei ole lopullista ja helpottaa päätöksen pitämistä.

Sanoin itse pt:lle ääneen ajatukseni siitä, että jos en liikkuisi yhtään, niin eihän tämä mikään laihduttajan ruokavalio ole. Pt hymyili pienesti ja tokaisi, että siehän olet aktiiviliikkuja, joten ei sen tarvitse ollakaan. Helpotuksekseni en siis syö ratkaisevasti liikaa, eikä pt nähnyt tarvetta kiristää vannetta ensimmäisenä energiansaannista.

En siis edelleenkään saanut a johtuu b:stä -tyylistä vastausta siihen, miksen saa painoani laskemaan. Päässäni pyöri pari iltaa sitten syvällisiäkin pohdintoja psyykkisistä syistä, mutta jätetään ne nyt tällä kertaa pois. Sain pt:ltä vahvistuksen epäilyilleni unenlaadun vaikutuksesta koko hommaan, joten vuosia jatkuneilla rikkonaisilla öillä saattaa hyvinkin olla sormensa pelissä. Erinäisten muutosten takia olen kuitenkin rentoutunut silmissä, ja nukun jo silloin tällöin 6-7 tuntia putkeen - huima parannus yhteensä 9-10 tunnin uniin, joiden aikana saatoin herätä 4-5 kertaa.

Lisäksi sain kehotuksen yrittää minimoida stressitekijät. Tunnustin vahtivani vaakaa pakkomielteenomaisesti ja repiväni siitä stressiä, johon vastaus oli yksinkertainen: jos on pakko niin saat tarkistaa tilanteen parin viikon välein, mutta muuten pysy kaukana siitä vehkeestä.

Aye aye, captain.