Sivut

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Minä kyllä

Kurkkukipu, vanha kusipää, onkin jo melkein kolme viikkoa viime tapaamisesta. Ärrrr.

Kävin tänään Lempparin luona juttelemassa pt-hommista. Huomaatteko, miten näppärästi sain viime postauksesta tyypille nimen? En viitsi käyttää ristimänimeään, ja koska pelkkä pt on ihan tylsä ilmaisu, olkoon nyt sitten Lemppari. Tuli tosi hyvä mieli treffeistä ja koko hommasta. Palailen asiaan soljuvammin sanakääntein hitusen myöhemmin, ja yritän samalla koota yhteen muutaman ajatuksen myös edellisestä trainerirupeamasta. Nyt taidan vain "vastata" muutamaan aiheeseen liittyvään kysymykseen/kommenttiin jotka olen saanut blogin ulkopuolella, mutta joihin pisteliäisyyssuodattimeni on estänyt minua vastaamasta tilanteen ollessa päällä:

Minä jos haluan treenata niin lähden lenkille. Hyvä juttu. Minäkin käyn lenkillä. Välillä myös salilla, combatissa, spinningissä ja ehkä jopa zumbassa. En ihan tajunnut yhteyttä pt-pakettini ja lenkkeilysi välillä, mutta lenkkeilyhän on aina hyvästä.

Eikös se maksa ihan hirveen paljon? Kyllä.

Minä kyllä keksisin muutakin käyttöä tuommoselle rahalle. Se on luvallista, saat käyttää rahasi mihin haluat. Minäkin saan käyttää rahani mihin haluan, ja haluan käyttää ne personal trainerin palkkaamiseen.

Onko siitä jotain hyötyä? En tiedä vielä, mutta sittenhän se nähdään. Todennäköisesti on.

Mitä se traineri tekee mitä ei itse voi tehdä? Riippuu varmaan henkilöstä. Omalla kohdalla tsemppaa, päivittää saliohjelman, neuvoo tekniikat uusiin liikkeisiin, käy läpi ravintoasioita jne.

Eikös sitä aikuinen ihminen osaa syödä itse? Moni varmasti osaa, minä kaikesta päätellen en. Tavoitteisiini nähden joku on pielessä, ja koska liikunnan puutteesta tuskin on kysymys, syyttävä sormi kääntyy keittiön puolelle. Tahdon asiantuntevia vinkkejä, enkä suostu häpeämään sitä.

Minä en kyllä jaksais jos joku kyttäis tekemisiä ja huohottais niskaan. Mikä onni, että ei ole pakko.

Sillä rahallahan sais ulkomaanmatkan.  Tai uuden älypuhelimen. Tai 32 blu-ray-leffaa. Tai 1066 Fazerina-patukkaa.

Minä en kyllä... Sopii. Ok. Ei haittaa, ei ole pakko.

En olisi ehkä osannut ajatella, että tämä on aihe jota joutuu jonkin verran puolustelemaan tai selittelemään. Ymmärrän kiinnostuksen, sillä ei tämä omassa tuttavapiirissä niin hirveän yleistä ole (lisäkseni yksi työkaveri treenaa pt:n kanssa) - kysymyksiä herää, kun ei tiedetä miten homma toimii. Mielelläni asiasta keskustelen ja kerron, mutta väkisin kasvaa mela otsaan alkaa huvittaa tuo "minä en kyllä". Ei ole väärin lenkkeillä, treenata ilman traineria tai laittaa kyseinen rahamäärä johonkin muuhun, mutta ei myöskään luulisi oman toisenlaisen valintani olevan pois keneltäkään muulta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti