Kas niin. Jo liian kauan kestäneestä itsesääliryöpystä on nyt suurimmaksi osaksi hankkiuduttu eroon asennetta vaihtamalla. Rasittavaa suoltaa tekstiä, jollaisen lukeminen jostain toisesta blogista ärsyttää - on ärsyttävää ärsyttää itse itseään.
Loppuviikolla oli mielessä monta asiaa joista piti kirjoittaa, mutta yllättäen nyt ei tule mieleen yhtään, joten joristaan perinteisesti liikkumisista. Combat tuntui jotenkin erityisen rankalta, vaikka olen kuluvaa ohjelmaa jo pariin otteeseen vetänyt. Harmitusta aiheutti huomata salin aulassa ulkona pidettävää combat-tuntia mainostava lappu - luonnollisesti sellaisena päivänä, jolloin saan homehtua koko illan töissä. Myöhemmin bongasin toisen samanlaisen lappusen ja päivämääräkin on sopiva (tosin vasta kuukauden päässä), joten pääsen kuin pääsenkin testaamaan konseptia combat kirkkopuistossa, jei.
Salin seinällä on tänäkin kesänä ollut listoja, joihin on saanut halutessaan kirjoittaa nimensä, ja nimensä perään ruksin jokaisesta käyntikerrasta. 25 ruksilla osallistuu kesän loputtua johonkin arvontaan, which is also nice, mutta pääasiassa on ollut mielenkiintoista seurata omaa aktiivisuuttaan. Listat (ja ensimmäinen ruksini) ilmestyivät seinälle 7.5., ja 25. ruksini piirsin listaan tänään. Viime kesänä sain 25 täyteen 49 päivässä, tänä kesänä päiviä kului 48. Ei siis merkittävää eroa nopeudessa, mutta tänä kesänä suurin osa rasteista taisi tulla salitreeneistä, kun taas viime kesänä pääosaa näyttelivät ryhmätunnit.
Viikon punttistelut sujuivat ihan mukavasti, taisin saada tiistaina penaan ja kulmasoutuun pari kiloa lisää. Tänään lisäsin pari kiloa maastavetoon, vaikka siinä käyttämäni painot ovatkin edelleen hurjan pienet. Jalkaprässi sujui loistavasti, ja ilmeisesti jonkun muunkin mielestä; joku tuntematon, ehkä kuusissakymmenissä oleva rouva kysäisi sarjatauolla, että kuinka paljon oikein latasin painoja kelkkaan. Totesin niitä olevan 130 kilon edestä ja vähän nyt hengästyttävän, jolloin rouva tokaisi no OHHOH, siun sydämen täytyy kyllä olla kunnossa. Hymyilin typerästi, sain ehkä sanottua jotain vielä typerämpää, ja harmittelin jälkikäteen kun en kiittänyt - rouva pelasti kommentillaan koko viikkoni, ja teinpä hänen innostamanaan viimeisen sarjan 140 kilolla.
Ensi viikolla on tarkoitus käydä hieronnassa ja panostaa lenkkeilyyn. Pienellä säävarauksella tosin - kermaperseenä en suunnattomasti nauti liian kuumassa urheilusta, ja säätiedotusten mukaan odotettavissa on lievästi sanottuna kesäistä. Mutta nautitaan auringosta ja pidetään kaikinpuolin parempi viikko :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti