Tuli jännä ajatus mieleen päivällä; kun ensimmäistä kertaa elämässäni ostin personal trainerilta saliohjelman joitakin vuosia sitten, tenttasin ensimmäisenä, että saanhan jossain välissä pitää esim. viikon tauon treenaamisesta. En ymmärtänyt, miksi silloisen ohjelman suunnitellut pt tuijotti minua kuin olisin puhunut swahilia. Kuvittelisin ymmärtäväni nyt hieman paremmin - en halua pitää taukoa liikkumisesta vain pitääkseni taukoa liikkumisesta. Pakko liikkua tuntuu olevan siis totaalisen poissa, jäljellä on halu. Halun lisäksi onneksi myös suht realistiset kuvitelmat tulevista pyhistä; kun miehen kanssa käytännössä vietetään joulu autossa toista kertaa peräkkäin, osaan olla tekemättä kunnianhimoisia suunnitelmia treenikertojen suhteen. Toisaalta reilun viikon päässä siintävä bodyjam kuulostaa jo nyt taivaalliselta keitaalta.
Tällä viikollakin pääsin jammailemaan, tosin en välttämättä olisi varannut eiliselle tuntia jos olisin tiennyt vanhan ohjelman pyörivän edelleen. Vaikka jossain vaiheessa suht hyvältä näyttikin, en vain jotenkin päässyt tynnyrihyppyjen sun muiden kanssa sinuiksi. Senpä takia odotankin uutta ohjelmaa äärimmäisellä mielenkiinnolla, etenkin kun joku suomalaisia bodyjam-ohjaajia kouluttava heppu oli todennut Gandalf Archerin (jamin kehittäjä) löytäneen näköjään ihan uudenlaisia sieniä. Huippua.
Hitusen laimeaksi jäi myös maanantaina koeajettu latino dance. Homma ei tökkinyt vierailevan ulkomaalaisen ohjaajan takia, tuon tyyppinen tanssitunti ei vain osu sinne jonnekin, johon esim. jamit sohivat lähes joka ohjelmalla.
Jottei menisi hönöilyksi koko viikko, niin pakko hehkuttaa, että salilla nousi rautaa sekä etureisikoneessa, pystypunnerruksissa että ylätaljassa enemmän kuin aiemmin. Olen myös opiskellut uutta asennetta maitorahkaa kohtaan, kun tuo pt tuntuu sen puolesta liputtavan etenkin iltapalana - pehmeän maitorahkan löytämisen jälkeen ei koostumus enää kuvota, ja sekaan tarvitaan ainoastaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti