Mitäpä sanoa tunnista, jolle meni kutakuinkin avoimin mielin ja ilman ennakko-odotuksia (ei se ainakaan hirveämpää voi olla kuin kuvittelen). Se oli ihan jees. Se oli ok. Se oli beigeä. Käytän viimeisintä ilmausta yleensä sellaisista asioista joihin en rakastu päätäpahkaa (combat), mutten myöskään vihaa ensikokemalta (abs). Tämä menee juuri siihen kategoriaan, toistaiseksi.
Inhoreaktion puute oli erittäin positiivinen ja tervetullut juttu. Olin itseasiassa jo niin yltiöoptimistinen, että varasin seuraavan pumppitunnin kahden viikon päähän jo eilen. Enkä perunut sitä.
Huomenna olen todennäköisesti kipeä. Jännä tunne, kun ihan törkeä hiki ei tullut, mutta jalat tärisevät ja kädetkin tuntuvat heikohkoilta. Veikkaanpa, että nämä no eeeeeeeemmä oikein tiiä -fiilikset johtuvat vain ensikertalaisen kankeudesta. Ohjaaja kehotti ottamaan pienimmät mahdolliset painot, eli tein valtaosan tunnista kilon levyillä, pari biisiä 2,5 kilon levyillä. Kuulostavat ja näyttivät surkean pieniltä, mutta kyllä niilläkin näköjään tuntumaa sai ainakin joihinkin osioihin. Vaikkeivät hauikseni suuret olekaan, olisin hababiisissä jaksanut aavistuksen isommillakin painoilla. Samoin selkäbiisin, kun taas ojentajille riitti pienetkin. Lisäksi olen maailman paskin (askel)kyykkääjä olemattoman tasapainoni takia, joten sillä saralla riittää töitä pitkäksi aikaa.
Eli joo. Eipä tuo missään nimessä hukkaan mennyt. Menen uudestaan, ja oletettavasti saan lisän treenirepertuaariini, kunhan ehdin vähän vielä lämmetä.
Jänistin enkä menny sinne spinniin... Menin sen sijaan zumbaan ja sain polvivamman, nyt sattuu :( sen siitä saa. Noh, ehkä ens viikolla uus yritys.
VastaaPoistaSiis mikä ihme on nyt universumilla zumbaamista vastaan :D En naura polvivammalle, mutta jotenkin huvittaa oman eilisen kokemuksen jäljiltä.
PoistaJään odottelemaan spinnikokemuksia, tsemppiä yritykseen :)
Omakin suhde pumppiin on ollut aika hitaastilämpeävä. Vuosia sitten kävin pari kertaa pumppailemassa lähinnä ystävien painostuksen takia, vaikka ei se mitenkään ikävältä tuntunut silloin, mutta en mä mitenkään intopinkeenä sinne koskaan lähtenyt. Kuten itsekin kuvailit, suhde pumppiin oli silloin beige.
VastaaPoistaSalilla, jolla käyn, menee useita Bodypump-tunteja viikossa. Oon ollut salin kirjoilla nyt jo vuoden, mutta vasta kesällä sain käytyä ekaa kertaa pumpissa siellä, jolloin oikeastaan koin pienoisen ihastumisen. Rakkaus ei tosiaan ole yhtä roihuava kuin tanssin kanssa, mutta ehkä tasaista kiintymistä on ollut nähtävissä. T: BodyPumpiin parin tunnin päästä toista kertaa tällä viikolla
Jee, eli toivoa on siis minullakin :) Täytyy mennä kokeilemaan uudestaan kunhan saan lenssun selätettyä.
Poista