Miten saada personal trainingista kaikki irti?

Olen monta kuukautta yrittänyt kirjoittaa postausta aiheesta kannattaako palkata personal trainer, ja kai se on vihdoin tunnustettava myös itselleen, ettei siitä tule mitään. Jos lyhyesti saa vastata niin kyllä, minusta kannattaa palkata personal trainer. Sen pidempiä jorinoita en taida saada aiheesta aikaiseksi, enkä osaa oman prosessini ollessa vasta aluillaan vakuuttaa ketään siitä, miksi se on niin kannattavaa. Siksi, koska minusta vaan tuntuu siltä. Sen sijaan voin omasta näkökulmastani kirjoittaa muutaman vinkin sitä silmällä pitäen, että joku innostuu trainerin itselleen hankkimaan:

Tiedä mitä tahdot. Kaikkien yksityiskohtien ei tarvitse olla selvillä, mutta helpottaa sekä sinua että traineriasi, jos tavoitteesi ovat suunnilleen tiedossa. Traineri osaa paremmin kustomoida juuri sinulle sopivan ohjelman jos tietää, haluatko laihduttaa, kasvattaa lihaksia, osallistua bikini fitness -kisoihin vai juosta maratonin.
 
Ole raivorehellinen. Jos pt-ohjaukseesi kuuluu myös ravintopuoli, trainerisi melko todennäköisesti pyytää sinua jossain vaiheessa pitämään ruokapäiväkirjaa. Syö mahdollisimman normaalisti, ja kirjaa kaikki ylös. Älä lisää mitään, äläkä jätä mitään kirjaamatta. Trainerisi ei tuomitse sinua syömistesi perusteella.
 
Älä kaunistele. Jos syöt viikossa kaksi suklaalevyä, pussin sipsejä ja puoli litraa jäätelöä, kerro se, äläkä sano herkuttelevasi silloin tällöin. Jos syöt kahdesti päivässä, kerro se, äläkä sano ruokarytmisi olevan suunnilleen ok.
 
Ole valmis muutokselle. Jos olet juuri vaihtamassa työpaikkaa, muuttamassa uuteen asuntoon, eronnut puolisostasi ja burnoutin partaalla, aika ei välttämättä ole otollisin vielä tehostetulle treenauksellekin. Etsi oikea ajankohta – muutos on helpompaa, kun muut elämän osa-alueet (tai ainakin suurin osa niistä) ovat kunnossa. Pt:n kanssa touhuamisen on tarkoitus auttaa sinua, ei aiheuttaa lisää stressiä.
 
Sitoudu. Personal trainer voi tehdä sinulle treeniohjelman ja ruokavalion, mutta sinä olet se, joka loppupeleissä ne puntit nostaa ja lapioi rahkat suuhusi. Traineri kyllä auttaa, ohjaa ja kannustaa, mutta sinä olet se, joka tekee varsinaisen työn. Jos et anna itsestäsi mitään, et todennäköisesti saavutakaan juuri mitään.
 
Ota apu vastaan. Jos et ole esimerkiksi oppinut kypsään 29 vuoden ikään mennessä syömään itse oikein, tunnusta se. Jos olet konkari ja suuret linjaukset riittävät, asia kunnossa. Mikäli tarvitset konkreettisia vinkkejä ratakiskosta väännettynä, pyydä niitä.
 
Tunne itsesi. Jos jo ajatus raejuustosta saa sinut huuto-oksentamaan, pyydä vaihtoehtoja. Jos et halua uittaa raikasta salaattiasi öljyssä, pyydä vaihtoehtoja (kiitos Lempparille avokado-vinkistä). Jos inhoat jotain tiettyä treenimuotoa, sano se ääneen. Ole silti valmis kokeilemaan uusiakin asioita – saatat yllättyä.
 
Ole positiivinen ja usko itseesi. Niin bambimaalta kuin tämä kuulostaakin, se lienee tärkein oivallukseni koko prosessin aikana.
 
Näin. Lista ei ole kaikenkattava, mutta saattaa auttaa alkuun. Toivon muillekin pt-hommista innostuneille yhtä ruusuisia kokemuksia kuin omani ovat tähän asti olleet :)