Jamiliekkejä

Melkein ihanteellinen viikko takana. Liikuntasuunnitelmaanihan kuuluu salitreeni, toiminnallinen treeni, peruskunto, intervalli ja combat. Lisäksi kuudentena on muistaakseni sanamuoto "oma/lepo", käytännössä tuo oma tarkoittaa yleensä jamia tai muuta poukkoilutuntia. Ja koska hyvin harvoin saan liikuttua kuutena päivänä viikossa, sellaisina viikkoina jolloin työvuorojen puolesta pääsen sekä combatiin että jamiin, joku muu treenimuoto putoaa pois. Tällä viikolla tuli kyllä kuusi treeniä, mutta intervallicrossailun sijaan kävin lenkillä. Kun sää salli ja sain vielä miehestä seuraa, ei tarvinnut kauaa arpoa raittiin ilman ja sisäcrossailun välillä.

Erityisen liekeissä olin bodyjamista, jossa vaihtui vihdoin ohjelma. Ei tosin kokonaan, sillä ohjaaja ei ollut ehtinyt treenata loppupuoliskoa peilin edessä ja pelkäsi näyttävänsä apinalta. Se oli kuitenkin helppo antaa anteeksi, sillä BJ62 jäi historiaan ja loppupuoliskona toimi nostalginen BJ55. Ai jehna, en muistanut ollenkaan, että se oli NOIN kivaa! Ihan tuli ikävä, ja nyt harmittaa kun ei pääse tekemään kyseistä ohjelmaa enää. Mutta ehkä rakastun tähän nykyiseen yhtä palavasti, ainakin alku on lupaava.

Muuta ihmeellistä sanottavaa kuluneesta viikosta ei oikeastaan olekaan, ainakaan treeneihin liittyen. Sitäpaitsi kirjoittaminen ei suju ihan entiseen tahtiin; homma liittyy tuohon edellisen postauksen toiseen lahjakorttiin ja palaan aiheeseen jahka saan räpsäistyä pari kuvaa.

Keskiviikkona pääsen taas pt:n juttusille, which is nice. Ihan mukavaa muutenkin päivittää kuulumisia, mutta erityisesti on kiva päästä kertomaan kotiin ostetuista kuulista ja siitä, että olen vihdoin oppinut syömään rahkaa. Odotan ylitsepursuavaa ylistystä ja olalle taputtelua.