Ruokavalion suhteen ei mikään onnistunein viikko - on tullut herkuteltua mm. Ben&Jerry'sillä ja sipseillä - mutta treenien suhteen lähes oppikirjasta. Paino sanalle lähes, sillä varsinaisen liikuntasuunnitelman mukaan lenkeistä toisen pitäisi olla lyhyempikestoinen ja mukaan olisi pitänyt ympätä vielä kahvakuulatreeni. Jälkimmäinen on painunut totaalisesti unholaan sillä tunnit ovat samana päivänä kuin tanssilliset tunnit, eikä yksin riehuminen vaan ole yhtä motivoivaa. Mutta salilla on edelleen kivaa, etenkin nyt kun keksin ottaa hauikset ja ojentajat joka treenikerralle mukaan - laardia löytyy alleista vielä siinä määrin, että kerta viikossa treenaaminen ottaa liikaa omatunnolle.
Kiloja ei ole lähtenyt sitten viime kuuleman ja senttejä en ole viitsinyt mitata, mutta onnistumisia on tullut tällä viikolla kaivettua tuolta salimaailmasta. Olen saanut parina kertana lisätä painoja vähän sinne tänne, joten usko omiin voimiin ja kykyihin vahvistuu pikkuhiljaa. Lisäksi olen oppinut rakastamaan aamutreenejä, kun salilla ei ole vielä ruuhkaa ja saa touhuta rauhassa aivot nollattuna. Työpäivän jälkeen jaksan harvoin vääntäytyä puntille, joten ennen eurosadetta suoritettu lihastelu on kaikin puolin win-win.
Fyysisellä puolella sujuu siis ihan kohtuullisesti, henkisellä puolella onkin taas hieman rankempaa läheisen hankittua itselleen häätö huumevieroituksesta. Rankinta on yrittää tehdä itsensä kanssa jonkinlainen rauha asian suhteen - aikuisen ihmisen elämää ei voi elää tämän puolesta vaikka kuinka haluaisi, eikä apua voi antaa väkisin. On myös kovin raastavaa tiedostaa se, että vaikka on normaalioloissa tottunut pitämään langat käsissään kaikissa asioissa, on olemassa joku asia joka on niin totaalisesti oman kontrollointikyvyn ulkopuolella. Oma voimattomuus ja avuttomuus pistää vihaksi, mutta päivä kerrallaan.
Ajankulu tuntuu olevan jotenkin hassussa ristiriidassa. Parin viikon ajan on tuntunut, että ensi torstaina alkava kolmen viikon kesäloma ei ala koskaan ja siihen on ikuisuus aikaa, mutta aina blogiin vilkaistessa havahtuu siihen, että taas on viikko hujahtanut ohitse eikä ole tullut naputeltua sanaakaan. Pahoittelen siis harvaa postaustahtia, mutta ajatukset ovat jo niin tulevassa lomassa, etten tahdo saada aikaiseksi oikein mitään ylimääräistä. Kaiken lisäksi olen koukuttanut itseni 2 broke girls -sarjaan, jota tulee katsottua monta jaksoa päivässä. Kuinka perseestä, että sitä on tehty vain yksi kausi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti