Kovin oli punttipainotteinen viikko, mutta ei kai se väärin ole. Aurinko paistoi lähinnä silloin kun olin töissä ja kuuntelin katkerana asiakkaiden "onpa ihana sää" -hihkuntaa; kun ehdin ajatella, että vapaapäivänä voisi sitten lenkkeillä, taivaalta satoi luonnollisesti puolikkaita nenäliinoja. Olen huono ulkoilemaan kurjalla kelillä, joten suuntasin sitten salille, kun tanssituntejakaan en ehtinyt yhtä enempää varata.
Painon jumittelu on ottanut päähän koko viikon, ja olen ajoittain tuntenut itseni kiukuttelevaksi kuusivuotiaaksi. Yritin ajatella positiivisesti, mutta sen sijaan söin viikonloppuna miten sattuu enkä viitsinyt edes merkata kaikkea kiloklubiin. Treeneistä en sentään luistanut eikä tehnyt mielikään, joten jotain sentään on naksahtanut kohdalleen pääkopassa.
Luovuttaminen ei ole vaihtoehto, mutta saisi tuossa vaa'an lukemassakin tapahtua jotain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti