Sivut

torstai 9. elokuuta 2012

Negapäivä

Seuraa joutavaa narinaa, skipatkaa ihmeessä.

Ettei nyt jollekin jäisi sellainen vääristynyt kuva että liikunnallinen elämäni on yhtä bambien balalaikansoittoa, tunnustan auliisti tämän päivän olleen kaikin puolin jotenkin... beige. En viitsinyt kirjoittaa perseestä sillä ei tässä nyt kaikki pielessä ole, mutta jotenkin vaan tympi kaikki ja ei mikään erityisesti.

Kurkku tuntui päivän mittaan vähän veikeältä, mutta veikkaan sen johtuvan enimmäkseen pudonneista lämpöasteista ja siitä, että puhuin tänään töissä yhteensä varmaan enemmän kuin kuluneen viikon aikana. Olin luonnollisesti yksin vuorossa joten ruuhka oli melkoinen, mutta koin päivän puolivälissä jonkinlaisen ahaa-elämyksen: minähän en tästä ressiä revi. Jos joku lähtee kalppimaan syystä etten ole vieläkään oppinut monistautumaan, sou not. Silti yksi näsäviisastelija kävi hermon päälle, vähällä oli etten sanonut että elä kuule ala miulle.

Selvisin työpäivästä ja kävin kaupan puolella katsomassa, olisiko tyhjään hyllypaikkaan ilmestynyt Valion kaakao-profeeleja. No ei pal näkynyt, ärsytti. Kävin katsastamassa kilpailijan tarjonnan, sama vika siellä. Ärsytti. Lopulta keksin ajaa ihan random-kauppaan josta vihdoin addiktioni kohdetta löysin, ostin heti 10 purkkia. Ei ärsyttänyt.

Kävin tänään pitkästä aikaa sh'bam-tunnilla, ja jouduin pitkin hampain myöntämään, ettei se sitten kuitenkaan taida olla minun juttuni (tai sitten tämänhetkinen ohjelma on hanurista, mutta veikkaan ensimmäistä). Olen niin henkeen ja vereen bodyjammailija, että kaikki muu ketkutus tuntuu korvikkeelta. Ja kun kerran on käsissä jo the real thing, niin eihän se laastarisuhde miltään tunnu. En olisi ehtinyt sh'bamia ennen pidettyyn bodycombatiin, mutta kieltämättä jälkikäteen harmitti siitä huolimatta. Jos olisin laittanut ruuan nopeammin ja syönyt nopeammin jajaja. No, tiedänpä jatkossa.

Jotta notta ei kai sen ihmeempää, kunhan ölisen. On silti piristänyt huomata, että kävijälaskuri juoksentelee hurjaa vauhtia entiseen verrattuna (senkö siitä saa, kun kirjoittaa tissit postauksen otsikkoon?). Mukavata, että viitsitte palata kerta toisensa jälkeen :)

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Takatissit

Vaikka olen ollut jo muutaman vuoden isompi kuin silloin parikymppisenä, muistan yhä edelleen sen tunteen kun saattoi valita vaatekaupan rekistä rievun kuin rievun, ja se näytti hyvältä päällä. Erityisen karvaalta muisto tuntui eilen, kun sovitin yksiä jumalaisia Puman bikineitä, joiden nauha painui jonnekin selkäni uumeniin. Tällä hetkellä en erityisemmin rakasta mahareppuani tai hyllyviä reisiäni, mutta ai jööses että nuo lapojen alle ilmestyneet siivet ovat kyllä hirveät. Luulin niiden ensin johtuvan rintsikoista, mutta ehei! Siellä ne möllöttävät ilman liivejäkin ja näyttävät siltä, että olisi syytä pukea toisetkin rintsikat - yhdet eteen ja yhdet taakse.

No, ei tilanne nyt niin epätoivoinen ole, satun vain rakastamaan ylidramatisointia. Harmikseni luin että selkäläskeihinkään ei taida oikein olla täsmäliikettä (vrt. mahaläskit ja istumaannousut, ei paljon pelasta), mutta ilokseni luin myös, että usein ne sulavat painon pudotessa ensimmäisten ihrojen joukossa. Lisätään siis haavelistalle keveämmän ja terveemmän olemuksen kaveriksi sileä ja kaunis selkä.

P.S. Teretulemast jälleen uusi lukija!

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Taisteluväsymystä

Tervehdysvilkutukset parille uudelle lukijalle, teitähän on jo monta.

Liikunnallisesti hyvä viikko (6 h 45 min), eivätkä syömisetkään ihan perseelleen menneet. Viikonlopuksi tuli ostettua kotiin Gifflar-pussi ja pari Kismetiä, ja itsekoottujen hampurilaisten ja lehtipihvi+lohkoperunat -combon tilalla olisi tietysti voinut syödä jotain muutakin, mutta ei nyt aleta pingottaa. Torstaina saavutettu alin paino sitten viime kesän lämmittää edelleen mieltä, joten seuraavaan viikkoon on helppo lähteä toiveikkain mielin. Todennäköisesti vilkaisen aamulukemat vielä huomenna (ja päätän olla friikkaamatta siitä että olen varmasti hitusen 73:n paremmalla puolen), ja sen jälkeen voisi taas rajoittaa tuota vahtimista pariin kertaan viikossa. Tuo masiina kun ei taida olla trampoliini, vaikka sitä sellaisena tunnun välillä pitävänkin.

Mieli on ollut tänään vähän maassa tuohon parin postauksen takaiseen vaaleanpunaiseen elefanttiin liittyen, on vain niin paha mieli niin monella tasolla. Heitin tänään reissun kotikotimaisemiin ja siellähän tuo narkkariläheisenikin asuu, ja vaikka en häntä tällä kertaa tavannutkaan, päivä oli jotakuinkin väsyttävä. Päivän pelasti ihana miehekkeeni, joka oli aamulla ennen töihinlähtöään tehnyt ruuan valmiiksi jääkaappiin - oli aikaisemmin puhetta että aloitan ruuanlaiton kun pääsen reissultani kotiin, mutta totta puhuen mikään vähääkään aktiivisuutta vaatinut toiminta ei erityisemmin kiinnostanut. Itse en olisi osannut olla noin kaukonäköinen, joten arvostus ja kiitollisuus ovat huipussaan.

Pitäkää peukkuja että ensi viikosta tulee myös mielialan kannalta parempi. Pakkohan tämän joskus on muuttua paremmaksi, tavalla tai toisella.

lauantai 4. elokuuta 2012

Haaste

Neiti Tekosyy muisti minua haasteella, kiitokset.

1. The person nominated must share 11 facts about themselves.
2. The person nominated must answer the questions the tagger 
( the person who nominated them) set for them.
3. The person nominated must choose 11 people to tag (nominate) 
and create 11 questions for them to answer. 
Then they must go to their pages and let them know they were nominated! 
There are no tag backs!


Randomeja faktoja:
01 En osaa viheltää.
02 Saan nostettua molempien jalkojen pikkuvarpaat viereisten varpaiden päälle auttamatta käsillä. Varpaat pysyvät siinä niin kauan kuin haluan, ja näin voi myös kävellä. Sain tämän ansiosta lukion psykologianopettajalta lempinimen apina.
03 Joudun aina kotoa lähtiessä tarkistamaan, ettei hella tai kahvinkeitin ole päällä, vaikkei niitä olisi käytetty koko päivänä.
04 Olen hyyyyyvin kaukaista sukua mm. Juha Kankkuselle ja Anna-Kaisa Hermuselle.
05 Minulla ei ole yhtään kummilasta.
06 Eräs minulle täysin tuntematon nainen ärsyttää minua sen takia, että hän muistuttaa etäisesti Kirsten Dunstia, jota en voi sietää.
07 En juo kahvia. Maistoin viisivuotiaana isän kupista teelusikallisen, enkä ole sen koommin enempää tarvinnut. En myöskään pidä mistään, mikä maistuu kahvilta.
08 Kun olin lapsi, isä puri sormeeni ja äiti ajoi toisen jalkapöytäni yli autolla. Kumpikin oli vahinko.
09 Elämäni aikana minulla ja perheelläni on ollut parisenkymmentä lemmikkiä.
10 En ole käynyt Hesburgerissa tai McDonald’sissa yli puoleentoista vuoteen.
11 Soitin viulua 11 vuotta. Lopetin, kun piti valita lukio tai soittoharrastus (kukaan ei pakottanut valitsemaan, en vain olisi jaksanut kumpaakin).

Mitä haluttiin tietää...
01. Ärsyttääkö sinua usein joku tietty ulkonäöllinen seikka yleisesti ihmisissä?
Ei tule mieleen mitään tiettyä. Mutta kts. ylempää, joku saattaa ärsyttää muistuttamalla jotain toista joka ärsyttää.
02. Oletko kissa-vai koiraihminen?
Saako sanoa molemmat? Omistan kissan, mutta pysähdyn ulkona lepertelemään vieraille koirille useammin kuin olisi ehkä suotavaa.
03. Kuka julkisuuden henkilö on kovin motivaattorisi?
Jillian Michaels.
04. Jos saisit muuttaa yhden ihmisen elämän, kuka se olisi?
Narkkariläheiseni.
05. Lemppari hajuvetesi?
Mexxin Fly High ja Escadan Taj Sunset
06. Mikä ääni saa sinut raivon(tuleekotähänväli)partaalle?
Lähestulkoon kaikki, mikä kuuluu silloin kun yritän nukkua. Eräänä iltana kuuntelin pari tuntia mopojen huudatusta jossain lähistöllä, ja jos olisin nähnyt syylliset, olisin soittanut poliisit.
07. Urheiletko koska on pakko, vai koska elimistösi vaatii sitä?
Useimmiten jälkimmäisestä syystä, yritän välttää pakkopullaa.
08. Kuukauden paras ostos?
En ole ostanut tässä kuussa mitään ihmeellistä, joten sanotaan viime kuussa hankitut tv-taso ja dvd-kaappi.
09. Viimeisin saavutuksesi?
Käydä kuntokeskuksella treenaamassa 25 päivänä 49:stä.
10. Kadutko sitä, mitä olit teininä?
Olin kiltti teini. Ehkä kadun joissain tilanteissa liikaa kiltteyttä?
11. Nyt kun olympialaisetkin ovat niin missä lajissa on kuumimmat kilpailijat?
Olen maailman huonoin penkkiurheilija, en seuraa olympialaisia enkä oikein muutakaan. Tanssivat miehet ovat yleensä melko håt (vaikkei sitä tässä ehkä haettukaan :)

Mitä haluan tietää... 
01 Jos saisit lahjoittaa 10 000 euroa hyväntekeväisyyteen, mihin se menisi ja miksi?
02 Viimeisin opettelemasi uusi asia?
03 Jos käytät voileivällä leikkelettä ja juustoa, kumpi tulee päälle?
04 Paras kuulemasi elämänohje?
05 Oletko katsonut Tuntemattoman sotilaan?
06 Ketä ihailet ja miksi?
07 Seuraatko politiikkaa?
08 Milloin viimeksi sanoit ”rakastan sinua”?
09 Missä koet olevasi erityisen onnistunut? Entä epäonnistunut?
10 Liikutko omalla autolla, julkisilla vai omin voimin?
11 Miksi näiden kysymysten keksiminen on niin vaikeaa?

Kenen toivoisin vastaavan...

Ja koska pääni lyö tyhjää, haastan näiden kahdeksan lisäksi kaikki muutkin halukkaat. Go!

torstai 2. elokuuta 2012

72,8


Ei kai tässä sitten muuta. Ihan sama, vaikka tämän illan ruokalistalla onkin itsetehtyjä hampurilaisia. Ihan sama, vaikka viikonlopun herkuttelut hetkeksi nostaisivatkin lukemaa. Suurimman pudottajan Lance jutteli eilen näytetyssä jaksossa 300 paunan muurista, ja kykenin niiiiin samaistumaan. Minulla se seinä on ollut 136 kilon sijaan 73 kiloa, mutta olen jo pitkään ollut varma siitä, että kyse on nimenomaan päänsisäisestä seinästä. Tällä viikolla en ole malttanut pysyä pois vaa'alta sillä pääsin jo viikonloppuna niin lähelle, eikä tämän aamun lukema olisi voinut tulla parempaan saumaan. Toiveikkuus nostaa taas päätään enkä kohta mahdu egoni kanssa enää kulkemaan suuremmistakaan oviaukoista. Mahtavuutta.