Vuosi 2013

Koska tämä on pitkäikäisin blogini ja koska en ole ennen tehnyt klassista vuosikatsausta, teen sen nyt. Oikeassa elämässähän tämä olisi pitänyt kirjoittaa ja postata jo eilen, mutta koska työvuoro ja illanistujaiset, päätin, että tämä päivä on ihan yhtä hyvä.

En saanut laiskuudesta kuvankäsittelylogistisista syistä johtuen aikaiseksi laittaa viereen vuoden 2012 koostetta, joten yritetään pärjätä tällä. Vuonna 2013 tuli liikuttua 11 tuntia enemmän kuin edellisenä siitä huolimatta, että sairaspäiviä oli yli tuplat enemmän (joita en edes kaikkia muistanut/jaksanut/viitsinyt merkata). Liikuntakertojen määrä ei tässä ole realistinen, sillä olen merkannut salipäivinä crossailun ja puntteilun erikseen = 2 eri kertaa.

Sen sijaan toteutuneet liikuntakerrat oli mahdollista laskea tästä. Laitoin euron purkkiin joka treenin jälkeen, ja euroja kertyi vuodessa 218 kappaletta. Alkuperäinen ajatus oli lopettaa "tienaaminen" vuoden lopussa, mutta päätin jatkaa sitä huhtikuisiin synttäreihini asti.

Mitäpä vuodessa sitten ehti tapahtua?

Tammikuussa aloitin yllämainitun euro purkkiin -touhun. Ostin joululahjaksi saamallani lahjakortilla kotiin kolme kahvakuulaa, joiden oli tarkoitus alentaa kynnystä ei-niin-mieluiseen kuulatreeniin. Sain pitkästä aikaa tanssia bodyjam-tunnilla ohjelmaa nro 55 ja olin siitä aivan liekeissä. Sain ylätaljassa liikkeelle 45 kiloa. Sairastin flunssan.

Helmikuussa aloitin koko kuukauden kestäneen herkkulakon, ja kaikkien odotusten vastaisesti onnistuin siinä loistavasti. Kokeilin ensimmäistä kertaa jalkaprässin pystyversiota. Ostin rannesiteet combatia varten, jotta olisi entistäkin kivempaa huitoa. Kävin ensimmäistä kertaa ikinä spinningissä, sykespin ei ollut ehkä paras vaihtoehto aloittelijalle.

Maaliskuussa sain jalkaprässissä tehtyä 120 kilolla ja ylätaljassa 50 kilolla. Annoin spinningille uuden mahdollisuuden kevyemmän tunnin muodossa. Sairastin taas flunssan, kävin hieronnassa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen ja löysin maitorahkaa halvalla myyvän Paimenpoika-myymälän.

Huhtikuussa kehuin aina yrmeänä pitämäni kanssajumpparin hienoja kenkiä, ja sain osakseni epäluuloista mulkoilua. Tutustuin kuminauha-avustettuun leuanvetoon, ja kävin olosuhteiden pakosta liian pitkäksi venyneen tauon jälkeen taas combatissa. Tilasin itselleni Niken sivuilta kustomoidut lenkkarit. Pohdin, osaisinko luovuttaa, ja mitä se minulle käytännössä merkitsisi.

Toukokuussa aloin ottaa pidempiä hierontoja ja pääsin pohjehieronnan makuun. Sain pään polviin jalkojen osoittaessa suoraan eteen. Hankin Garminin sykemittarin ja otin muutamia hölkkäaskelia kävelylenkkien yhteydessä. Kahvakuulatreeni oli yhtä nihkeää kuin aina ennenkin. Söin Kismet-jäätelöitä.

Kesäkuussa kävin paljon kävelemässä helteistä huolimatta. Taistelin (kuten koko vuoden) pääni sisällä stressaavia ajatuksia vastaan vaihtelevalla menestyksellä. Yritin vuosikausien tauon jälkeen syödä banaania piilottamalla sen. Kävin kehonkoostumusmittauksessa omasta mielestäni onnistuneen salitreenipätkän jälkeen, ja olin äärimmäisen pettynyt tuloksiin.

Heinäkuussa pidin kolmen viikon kesälomani. Tulin ajatelleeksi, että ehkä terve itserakkaus olisi sittenkin itseinhoa tehokkaampi kannustin. Hölkkäsin 2 kilometriä putkeen. Ostin luontaistuotekaupasta melatoniinia nukahtamista helpottamaan.

Elokuussa sain jalkaprässissä liikkeelle 150 kiloa. Poljin 2h 21min mittaisen spinningmaratonin. Bodyjam poistui Fressin ohjelmistosta, ja sitä ohjannut lemppariohjaajani lähti kilpailevalle kuntokeskukselle töihin. Masennuin painostani jota oli enemmän kuin koskaan, mutta sisuunnuin ja päätin, että minusta tulee huhtikuussa oman elämäni kuumin kolmekymppinen. Sairastin flunssan, aloin saada maitorahkaostoksistani tukkualennusta ja tapasin personal trainerini viimeistä kertaa.

Syyskuussa sairastin edelleen flunssaa. Hankin foam rollerin ja tutustuin juoksumattoon. Kävin työterveyspsykologilla purkamassa perhekuvioista johtuvaa stressiä.

Lokakuussa kärsin jälleen flunssasta. Hankin uuden älypuhelimen ja opettelin käyttämään instagramia. Pääsin pitkän tauon jälkeen combattiin, ja koin tunnin jälkeen suorastaan elämääsyleilevän fiilisryöpyn.

Marraskuussa päätin ottaa uuden personal trainer -paketin, ja pohdin, saako traineria vaihtaa. Päädyin uuteen traineriin jolta sain ruokavalio-ohjeistusta, hankin talousvaa'an. Sain myös uudet saliohjelmat, joista toinen tappaa etureiteni joka kerta. Kärsin epämääräisestä paineesta rintakehässä, ravasin lääkäreillä ja teetin mykoplasmatestin, joka oli negatiivinen.

Joulukuussa kärsin edelleen rintakehäpaineesta, ja turhauduin tilanteeseen aivan totaalisesti. Aloin epäillä, ettei hengenahdistus johdukaan keuhkoista vaan mahdollisesti rankajumista, ja lisäilin liikuntaa pikkuhiljaa. Painoni alkoi laskea, ja itse aloin vihdoin uskoa pystyväni siihen, mihin en ollut tähän mennessä pystynyt. Kirjoittelin omasta näkökulmastani, miten personal trainerista saisi parhaiten hyödyn irti. Kokeilin bodyattackia ensimmäistä kertaa, ja rankkuudestaan huolimatta ihastuin siihen kovasti. Totesin, että myös vierailevat ohjaajat voivat olla loistavia.

Kaiken kaikkiaan vuosi oli tunteikas, rankka, ihana, palkitseva, stressaava, mainio ja kaikkea siltä väliltä. Vuosi 2014 otetaan vastaan toiveikkaana, silmät ja korvat auki, ilman erityisiä lupauksia ja toivottavasti vähemmällä stressaamisella kuin edellinen. Toivottavasti saan pitää teidät matkassani tänäkin vuonna :)